Ja vähän muutakin, kun käytiin Päven tyttöjen kanssa aamutreeneissä Purinalla. Päätettiin aloittaa tottiksella tai tokolla meidän tapauksessa. Olen yrittänyt olla tokon kanssa pedantimpi. Agilitytreenit suunnittelen aina toistomääriä myöten pilkulleen, mutta tokossa aika usein mennään fiiliksellä. Ei hyvä, suunnitelmallisuutta pitäisi olla enemmän näin vähillä treeneillä varsinkin.
 |
| Tee, Ii ja äR. |
Luin Korrien kirjan jo monta vuotta sitten, mutta vasta viime keväänä päätin Ruutille valmistelevat vihjeet liikkeisiin. Hyvä keksintö! Ruu menee heti oikeaan mielentilaan ja oikeasti tajuaa mitä on tulossa. Älykäs pieni puudeli. Eli aloitettiin seuruuvihjeellä (korvan edestä kylkeä pitkin silittelyä "Seurataanko?") ja 1-2 askeleen seuruulla. Lopuksi lennosta seuraamisasentoon hakemista, josko sillä saataisi Ruun seuruupaikkaa pidemmässä seuruussa paremmaksi. Välillä menee liian eteen ja välillä liian taakse. Palkasta riippuen. Ollaan niin monipuolisia.
Sitten tulikin iso onnistuminen: Ruu haki ensimmäistä kertaa ikinä vierasta kapulaa. Yhtään miettimättä, vauhdilla ja iloisesti luokse. Siitä lensi vinku ja isot bileet! Tämän jälkeen oli agin vuoro: tehtiin hyppytekniikassa kaksi toistoa sianselkää, naksuteltiin puomin boksia, tehtiin parin putken kautta kepit, kaksi toistoa A:ta ja lopuksi iiihana loppurallattelu hyppysuoralla viehepalkalla.
 |
| Toko-Ruu. |
Lopuksi teimme paikallamakuun (päälaen lääppiminen vihjeenä) kokonaisena liikkeenä. Kesto vain n.30 sekuntia, mutta päätettiin yhdessä tuumin lopettaa siihen kun Tee ja Ruu olivat kuin patsaat, viiksikarvakaan ei värähtänyt jättöasennosta. Hyvän mielen treenit lopetettiin hauskanpidolla koirapuistossa. Kerrankin Ruulla juoksuseuraa, jota Ruu ei saa kiinni!
 |
| Lällällää. |
 |
| Rapa-Ruu saavuttamassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat erittäin tervetulleita :)