Viilausta.

Vilin kanssa oltiin kontakteja pähkäilemässä tänään Purinalla. Ei olla niitä juurikaan vielä tehty, kun en ole osannut päättää mitä tehdä niille. Kyllä puomille on pakko opettaa boksikontakti niin kuin Ruutillekin. A:n alasmenokontaktilla (video) laukka-askel sopii hyvin ja länget näyttää videolta katsottuna aika turhilta. Harjan yli, loikka kontaktille, loikka alas. Tykkään! Puomi taas on aika hasardi (video)...Ilman länkiä menisi varmaan miten sattuu eikä Trkmanin metodia ei ole aikaa eikä resursseja treenata niin paljoa kuin se vaatisi. Eli pitänee väsätä uusi puomin boksi sen juuri hajoittamani tilalle. :D

Vili-Pertti

Keppejäkin mentiin! Tavoitteena oli mennä kokonaisena ja ujuttautua juosten Vilin rinnalle tai jalanmitan edelle, onnistuin (video)! Nyt pitäs saada tuo puomin boksi Vilille taottua päähän, siinä työsarkaa tälle talvelle!

Hyvä päivä, tuumaa Ryyni

Emäntä ei ehkä nauttinut ihan yhtä paljon tämän päivän tottelevaisuuskokeesta, mutta kirjataan nyt ajatukset ylös, kun näitä on tullut kuitenkin selailtua itsekin oppimispäiväkirjan tyyliin. Olin etukäteen ajatellut, että tämä kisa saa jäädä viimeiseksi, jos ei TK2 nyt irtoa eli saada vähintään 160 pistettä. Ryyni nautti kuitenkin kisa-illasta niin täysillä ja heilutti häntää vielä pari tuntia kisan jälkeenkin, että eiköhän me jatketa ;) Erityisesti kun heikosta pistesaldosta huolimatta Ryynin haukkumisongelma oli selätetty ja sillä oli niin kova tekemisen ilo, että tuomarikin antoi 9 kokonaisvaikutelmasta - muut meidän tasoa tehneet saivat 6-7, joten tämä oli tosi poikkeustapaus.

Meidän uusi ongelma on ennakointi - tai vois kai sen sanoa myös hidas ohjaaja. Ryyni totteli samalla sekunnilla kuin liikkeenohjaaja antoi ohjeensa, vaan kun ohjaaja antoi käskyt sekunnin hitaammin, näytti siltä, kuin Ryyni ennakoisi :D Sen mukaisesti siis liikkeet:

- paikallamakuu: täydellinen paitsi että Ryy oli istumassa lopuksi puoli sekuntia ennen kuin annoin käskyn, siispä 9
- seuraaminen: tässä Ryy teki kyllä omiaan ja hukkasi oikean paikan kerran pahasti, 7
- maahanmeno seuraamisesta: meidän ainoa 10
- luoksetulo: vaati seisomiseen kaksoiskäskyn, joten 6
- seisominen seuraamisesta: 9, en tiedä miksi yksi piste pois
- noutaminen: 8, koska luokse palatessa Ryy viihdytti itseään katselemalla uteliaasti joka puolella olevia ihmisiä - liike oli muuten erinomainen, mutta haahuilusta sakotetaan...
- kauko-ohjaus: 5, koska istumiset vaativat kaksoiskäskyn ja maahanmeno tapahtui etuajassa
- estehyppy: 6, kun Rynskä ei taaskaan tarvinnnut kaikkia käskyjä vaan palasi takaisin ihan jo liikkeenohjaajan vinkistä

On tuossa taas työsarkaa, kun kokonaispisteitä oli 149. Nyt oli kuitenkin pitkästä aikaa erittäin iloinen vire päällä, vaikka haukkumiset olivat jääneet. Eiköhän me siis jatketa treenejä ja yritetä vielä tänä vuonna sitä viimeistä ykköstulosta. Ensi vuonna kun ei alkuvuodesta kisata yhtään, ettei tuoda pöpöjä pennuille :)

Ja koska Ryynistä ei ole uusia kuvia, laitetaan Vilistä doboilemassa, koska sekin on ollut tänään ohjelmassa. Pikku-ukko pääsi kunnolla ensin juoksemaan lumiseen metsään ja sen jälkeen otettiin vielä dobo esille. Tehrään siitä muskelimies :) Kuva on edelleen niitä Reijon ottamia, joita jo aikaisemmin olen julkaissut.

Jokohan nyt uskaltaisi

...esitellä Ruutin tulevan pentueen isän :)

FI & S MVA AMNASTAR'S RASMUS

Remu on upea 42 cm poika, jonka terveystulokset ovat priimaa - myös lonkat ja kyynärät kuvattu - ja luonnetestistäkin tullut hienot 142 pistettä, mikä villakoiran käyttöominaisuuksia ajatellen on juuri hyvä. "Kyllä tulloo hyväluontosia pentuja" totesi Remun omistaja, kun katseli Ruutin ja Remun touhuiluja ja sitä meillä nyt odotetaan ja toivotaan :D Remu on aloitellut myös agilityharrastusta, mutta kisatuloksia ei toistaiseksi ole.

Pentueen odotetaan syntyvän loppiaisen tienoilla. Jos jotakuta kiinnostaa tavata Remu tai Ruutin tytär Greta, Messarissa voi lauantaina 6.12. tulla nykäisemään hihasta!

Ruutin boksikontaktit: välipäivitys

Turvatarkastus käynnissä. Ehkä se Ruutin kestää!

 Ollaan tehty ahkerasti kontakteja Purinalla ja Sporttiksella. Puomi ja A on nostettu normaalikorkeuteen viimeisen kuukauden aikana. Sporttiksen aamutreeneissä muistin vihdoinkin ottaa videota Ruun puomin edistymisestä. Puomin ja A:n bokseja on alettu häivyttää, otin viime viikolla "takareunan" pois molemmista. Ei vaikuttanut millään tavalla. Korotin boksin etureunaa puomilla, koska Ruu on alkanut vaihtaa raville alasmenolla ja ei tee kunnon hypähdystä boksiin, vähän semmoisen laiskan jalkojen noston vaan. Raville vaihtamisen uskoisin korjautuvan kun varmuutta tehtävään tulee lisää. Ruu aina miettii niin kovasti tässä häiriön lisäämisvaiheessa.

Ruuti lämmittelylenkillä.

Korotettuani etureunaa hyppy kolmesivuiseen boksiin oli selkeämpi ja laukkakin alkoi palata alasmenolle. TÄSSÄ tämän aamun yksi puomisuoritus. Boksien sivutkin voi varmaan häivyttää pois ensi viikolla. Syy minkä takia ne vielä ovat johtuu siitä, että A:lla pelkkä etureuna ei pysy paikallaan jyrkällä pinnalla. Pitää kai askarrella siihen joku kuminauhasysteemi menemään alasmenon ympäri, joka pingottaisi systeemin pysymään paikallaan oikeassa kohdassa. Nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä projektin suhteen. Ehkä nämä vielä alkuvuodeksi valmistuu ja agilityradat kutsuu meitä!

Auto-Ruu.

Vilin ekat kisat.

Eipä mennyt ihan kuin elokuvissa. Kisajännitys oli karmea ja aivoni taisin jättää parkkipaikalle muiden kamojen kanssa. Vilin ekoista kisoista tuloksena HYL, tarkemmin sanottuna 2x kielto hypyllä, 3x kielto pussille, pussin kankaan nosto, kepeillä kaksi kertaa kesken pujottelua pois, kolmannella vikan välin varastaminen ja tokavikan esteen ohitus. EDIT Tässäpä rata piirrettynä, vähän meni mittasuhteet miten sattuu mut ei voi mitään. Kiharat putket jne mutta vasta opettelen tuon ratapiirrosohjelman käyttöä...:D

 
Mutta hengissä selvittiin! :D Ja minä kun ajattelin vaikean rataprofiilin olevan ongelma. Vili taisi jännätä myös ja liikkui kuin täi tervassa, mikä veti pasmat sekaisin minulta. Jäin vain tuijottelemaan Viliä ja kaikki ohjauskuviot oli aivan törkyisiä ja myöhässä. Videota tästä ohjaustekniikan ilotulituksesta ei ole, koska olin yksin liikkeellä.

Nyyh.

Olihan niitä hyviäkin puolia: päästiin maaliin,Vili ei karannut muiden koirien luo, Vili ei merkannut mitään ja meni renkaan hienosti. Uutta ilmoa kehiin niin saadaan rutiinia molemmille. Esteistä pussi, kepit ja kontaktit satavarmoiksi kaikenlaisella häiriöllä, aina voi esteosaamista parantaa. Eikä ihan turha reissu ollut, saatiin ilmaista kuivamuonaa iso 750g pussi! :D

Melbis mallina

Melballa on kasvattien joukossa ollut mulle erityisasema, koska olin alunperin valinnut sen omaksi koirakseni. Siinä oli jo pienenä kaikki mun mieleni mukaista, niin ulkonäkö kuin luonnekin - ihan mieletön energia! Nimikin sillä oli annettuna meidän ärräsarjaan sopivana :D No, lienee monen onni, että se päätyikin toiselle henkilölle - henkilölle, joka avasi suunsa ajoissa kertoen, mitä koiralta haluaa, ja josta on tullut vuosien myötä tosi läheinen. Melban valioitumisen kunniaksi käytiin studiokuvissa Tuukan luona. Tässä muutama maistiainen :)

Sukukokous

Reissaamisen vuoksi venyi vähän sunnuntaisen sukukokouksen selostus. Paikalle pääsi kivasti väkeä, ja tilat riittivät koulutussessioonkin temppukoulun merkeissä. Minusta oli erityisen mukava huomata, että porukka alkaa tuntea toisensa jo niin, ettei ohjattu toiminta ollut mitenkään edes pakollinen "jään rikkomiseksi" vaan juttua ja tekemistä riitti muutenkin.

Omin voimin ja välinein kokeiltiin doboa, tikkaitten peruuttamista ja tasapainoilua, ja Espoon koirakeskus piti "temppukoulua". Hienosti pysyi koirat rykelmässäkin paikallaan käskystä eikä yhtään näyttänyt tulevan erimielisyyksiä :) Rauhoittumisen taito on normaalille kaupunkikoiralle vähintään yhtä tärkeää kuin käskystä tekeminen ja tällä porukalla molemmat puolet olivat hallussa!

Mukana omien harmaiden lisäksi oli eriväriset perheenjäsenet ja Rusinan vanha kisakoira Safiiri. Kuvat alla sekalaisessa järjestyksessä - KIITOS KIITOS KIITOS osallistumisesta :) Otetaan taas uusiksi!

Vili vie

...ja minä vikisen. Tai pihisen ainakin tämänhetkisellä kunnolla. Mun pienin kisakoirani ikinä taitaa olla se nopein ja hitsi että joutuu juosta. Verenmaku vieläkin suussa...! Käytiin Vuokkoset Areenan hyväntekeväisyys-epiksissä mittaamassa Vili virallisesti ja saamassa kisakirja. Mini siitä tuli! Ja jäi vielä tilaakin minimitan alle.

Osallistuttiin kahden startin verran Saviojan putkiralliin. Kiva ja jouheva rata, 14 estettä. Vili teki kaksi puhdasta rataa, ekalla kerralla Vili oli kuitenkin vähän pihalla. Olisko edellä ollut ihana bc-tyttö vaikuttanut asiaan ja se, etten nostattanut virettä ennen rataa. Vili pyöri monen putken jälkeen vähän hölmistyneenä. Tokalle radalle haukutin ja Vili oli ihan eri koira! Täysiä se ampui putkesta toiseen huutaen mennessään mulle. Tuli vähän jo hätä! :D Aikaa ei ole tiedossa, varmaan myöhemmin laittavat nettiin. Sijoitukset menivät kahdelle bc:lle ja medi-parsonille, kaikilla oli sama estekorkeus eikä käsittääkseni aikatasoitusta kokoluokkien välillä. Nyt treenataan kontakteja ja toivottavasti vuodenvaihteessa kisauran korkkaus!