Melbiksen kanssa huvittelemassa

Laitetaan nyt toinenkin postaus tälle päivälle! Kävimme agilitykentällä näpsimässä vähän kuvia Melbiksestä ja laitan osan nyt tähänkin :) Melba on mainio tapaus, aina hyvällä tuulella ja täynnä energiaa :)

Viimeisiä viedään.

Käytiin hallilla treenaamassa. Nää on näitä treenejä, jotka ehkä opetti jotain. Tai sit ei. Ainakin ohjauserottelut veti pään sekaisin oikein kunnolla. Vili teki takaakierrot Esan ulkokentälle rakennetulla radalla hienosti, mutta auta armias radan keskellä ollutta välistäveto/takaakierto-hässäkkää, jonka lopussa oli vielä sylkkärintapainen ennen A:ta. Eipäs ole pitkään aikaan treeneissä suoraan sanottuna *ituttanut. Mutta teki hyvää. Ehkäpä tästä kaikesta rämpimisestä nöyrtyneenä opettelen ohjaamaan selkeämmin.

So far so good. Pakkovalssi kepeille onnistui. Tästä ne vaikeudet alkoivatkin...

Koordinaatteja huutamassa, kohtalokas hyppyhässäkkä vaanii pahaa-aavistamattomia treenaajia...

Matkalla kohti takaakiertoja...

Ja se penteleen toinen takaakierto, josta juostiin joko läpi tai ohi. Ja hiuksia taas tukollinen vähemmän päässä...

Mutta pikkumies oli yritteliäs! Boksikontakteillakin yritystä riitti. Lähinnä olla koskematta boksiin. Liitelimme näin hienosti boksin yli, ali ja sivuitse ja taidettiin ehkä pari kertaa osua sinne keskelle. Note to self: älä pidä palloa kädessä.

"Pallo!"

"Pallopallopallopallo"

"Ehkä pallo tulee näin?"

"Tai näin?! Nyt se PALLO!"

Joo. Sarjassamme treenejä, jotka olisivat voineet jäädä välistä...no, aina ei voi mennä putkeen. :D Onneksi Ruuti vastasi päivän treenionnistumisesta. Tokoiltiin pihalla, häiriönä naapureiden leikkivät ja mönkivät lapset, joiden mielestä Ruuti oli "iso koira", "ihana koira" ja kun äiti pyysi lähtemään "tänne päin" lapsi vastasi "koira päin" lähtien topakasti lykkimään itseään pikku muovipyörällä meitä kohti. :D Hyvää häiriötä, jos ikinä kokeeseen asti päästään.

Tehtiin hihnassa seuraamista, pätkien pituus vaihteli 1-10m. Käännöksiä neliöllä, temponvaihteluita suoralla. Seuruuasento on tiivistynyt paremmaksi, vielä erityisesti pitkillä suorilla väljentyy, mutta Ruun asenne on huippu! Ihana into. Minä voisin yrittää päästä eroon tuosta kenotuksesta ja koiran tuijottamisesta. Paikallamakuuta tehtiin kolme toistoa, aika lyhyitä (30s) pihan säpinästä johtuen. Kaikki onnistuneita. Kaukoja olisin voinut ottaa lähempää, nyt seiso-maahan tulee pieni askel eteen seisoessa, vaikka takaosan pitäisi pysyä paikallaan. Tunnarikapulan naksuttelua ja vauhtinoutoa tehtiin myös ja Ruu haki tunnarikapulaa innokkaasti. Vielä kun saisi jossain vaiheessa ketjutettua luovutuksen. Ehkä 2018 mennessä. :D Lopuksi hyvän mielen lyhyt vapaana seuruupätkä. Ensi viikon saan vielä nauttia koirista kunnes Englanti kutsuu. Jännittävää!

Söpöilyjä ja tulevasta tapaamisesta

Edellisessä postauksessa tuli mainittua kesän tulo ja tänään on todettu, että kesä toi tullessaan sitten punkitkin jo. Eka bongattiin tänään käsivarrelta :(

Melban agilityvalioituminen tarkoittaa tietty sitä, että suunnitellaan treffit johonkin väliin! Nyt vaan joudutaan ilmeisesti odottamaan loppukesään tai syksyyn, koska Rusina on lähdössä Englantiin ja tahtoo myös osallistua plus seuraaviksi kuukausiksi on suunniteltu yhtä ja toista muuta ohjelmaa, mikä myös siirtää tätä kasvattitapaamista. Asia pidetään kyllä muistissa ja palataan siihen myöhemmin!

Monta kertaa tulee huokailtua koiria katsellessa, miten söpöjä ne on, ja otettua kuvia, joilla ei juuri ole sen suurempaa sanomaa :D Sellaisia, missä ollaan rauhassa kotona eikä oikeastaan mitään tapahdu - eikä kuva päädy edes perhealbumiin, koska jos päätyisi, siellä olisi suhteessa turhan paljon koiria ja vähän iihmisiä. Tässä nyt pari sellaista kuvitukseksi :)

Vili osallistuu opiskeluihin :)

Ruttana lepäilee rauhallisena aamupäivänä - tykkään Ruun päästä ja silmistä niin, että niitä voisi ihailla vaikka kuinka monessa kuvassa :)

Olisko nyt melkein kesä :)?

Leida lähettää hyvän tuulen viestin rannalta :) Kiitos omistajalle kuvasta, saa väkisin hymyilemään :)

Lisätään vielä, että Leidahan on siis jo 11-vuotias eikä mikään ihan nuori tyttö enää, mutta eipä tuo näytä missään tuntuvan!

Vilinpyöritystä

Meillä pääsiäisen hittileikki on vilinpyöritys! Käsittämätöntä kyllä, se on Vili, joka tuon touhun yleensä aloittaa :) Ja jos toiset eivät halua mukaan, Vili lentää kohti niskaa niin ettei kukaan voi sitä vastustaa :) Lellipentu on edelleen kaikkien lellikki, vaikka ikää on jo yli kaksi vuotta. Hirveän äkkiä mennyt aika.

En viitsi ulkona mennessä yleensä kuljettaa kameraa mukana, kun tuntuu että koirissakin on ihan tarpeeksi. Niinpä nämä pääsiäisen kuvatkin tulevat vaan sisätiloista. Onneksi tuo vauhdikas touhu on lähes täysin äänetöntä :)

Karvaa riittää

Kurakelit saa aikaan pesuvimmaa. Taas on kaksi siistitty tällä viikolla, kolmas vielä lauantaina niin sit jatketaan vasta ensi viikolla :D Tosin ei kaikkia silloin, korkeintaan yksi näistä ja näyttelyyn lähtijä päälle.

Ruttana käytiin kuvaamassa pihalla, mutta kun en viitsinyt tupeerata niskaa, se näyttää vähän muotopuolelta. Ikuistettiin nyt kuitenkin kuralätäköiden välissä trimmi - vertailun vuoksi alimpana kuva, joka on otettu lähes tasan vuosi sitten. Kyllä toi karva aika nopeasti kasvaa... Nyt ollaan siirtymässä vähän toiseen malliin, joten tämäkin on pikkasen välivaihe. Tosin voi olla, että kesällä lähtee sitten kaikki karva taas pois... Hormonitoiminnan aiheuttamat värivaihtelutkin näkyy kuvissa hyvin. Alimmassa kuvassa Gretan syntymästä on muutama kuukausi ja Ruullahan koko takaosa muuttui pikimustaksi pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Siitä se lähti sitten vaalenemaan taas oman väriksesi, mutta nyt on jälleen havaittavissa pientä muutosta tummempaan - nimenomaan hännässä ja pepun päällä - kun juoksun pitäisi alkaa tässä noin kuukauden kuluttua.