Nellikin valmistautuu palaamaan kotiinsa huomenna. Nelli on ensimmäinen sijoituskoiramme, jolla olemme teettäneet pentuja - eikä ole tarvinnut katua tähän mennessä! Sijoitussopimuskuviot eivät aina ole helppoja. Näyttelyvillakoiran hoito on vaativaa myös sijoituskodille - kerran kuussa kasvattajan tekemä trimmaus kun ei riitä ollenkaan siihen, että koira olisi näyttelykunnossa.
Nellin kotiväelle kiitokset siitä, että yhteistyö on ollut äärettömän helppoa. Kaikki aikataulut on saatu sovittua ongelmitta, Nelli on hoidettu hienosti ja sen kanssa on harrastettu niin agilityä, näyttelytreenejä, tokoa, rallytokoa kuin doboakin - ainakin ;) Samoin ratajuoksutreeneissä ja -kisoissa sekä yhteislenkeissä on niin Nelli kuin kotiväkikin ollut paikalla.
Nelli itse on äärimmäisen söötti koira. Siitä luopuminen olisi haikeaa, jos ei tietäisi, että se tulee varmasti hoidettua hyvin myös jatkossa. Nyt vain roolit muuttuvat, ja kotiväki ryhtyy seuraavaksi opettelemaan trimmausta. Uskon kuitenkin, että tapaamme muutenkin myös tulevaisuudessa!
Tänään Nellikkä huollettiin palautuskuntoon ja neiti ihan intoutui riehumaan kuvauksissa :)
Meidän ihana neiti aurinkoinen, Hippo eli Indira, valmistautuu lähtemään omaan kotiinsa. Ihana energiapakkaus, joka osaa kuitenkin rauhoittua olemaan ihan yksinkin, vaikka rakastaa kaikkia, niin koiria kuin ihmisiä. Hipon mielestä kaikki on ihanaa ja se tekee kaiken täysillä hereillä ollessaan, mutta kun se väsyy, sitä ei herätä mikään.
Hipon myötä aloitamme yhteistyön uusien tuttavuuksien kanssa :) Tervetuloa porukkaan turkulaisemme :)
Vielä yksi postaus ennen kuin vetäydymme pääsiäisen viettoon :) Oikein mukavia pääsiäispyhiä kaikille ja Nellin kotijoukoille kiitokset kukista!
Mauri on nyt valmis tamperelaistumaan. Onneksi tiedän, mihin menee ja kenen kanssa elämänsä viettää. Se on alkanut leimautua minuun jo vähän liiankin voimakkaasti, joten nyt on aika siirtää se sinne, minne se kuuluu. Onnea uuteen kotiin - huomenna nähdään!
Pentuelämän iltarutiineihin kuuluu, että kerään pentulaatikosta peitot ja lattialta paperit, pesen lattiat ja laitan uudet paperit ja peitot. Siinä välissä pennut pitävät ikiomaa kivaa: tyhjä pentulaatikko kopisee kivasti ja meillä on varsinaiset steppitunnit hetken ajan :) Videolta näkee, miten Nelli sekä leikkii että muuten vaan häärii ja yrittää rauhoittaa tilannetta, mutta koskaan se ei ole pennuille murissut, joten nämä ovat kyllä varsinaisia vapaan kasvatuksen tuloksia :)
Lähdin pitkästä aikaa koirien kanssa todella pitkälle metsälenkille, kun tein vähän lyhyemmän työpäivän ja ilma oli upea. Nelli ja Ryyni saivat nauttia vapaudesta, mutta juoksuileva Ruuti pysyi hihnassa, vaikkakin protestoiden :) Nellin parhaita puolia onkin se, että sen kanssa voi huoletta mennä ulkona ilman hihnaa ja Nellikkä tulee aina takuuvarmasti mukana, vaikka mitä tapahtuisi ympärillä :)
Videolla vielä Ryynin talviriemua
Tänään oli Hippo-neidin vuoro päästä töihin. Kaverina cockeri Enya, joka on alle vuoden vanha ja niin superihana, että voisi melkein rotua vaihtaa ;) Se leikki pitkän aikaa vetolelun kanssa niin, että antoi muka Hipon kiskoa itseään pitkin lattiaa ;) Hippo oli kuin kotonaan ja nautti niin vieraista ihmisistä kuin koiristakin :D Väsymys vain oli suuri jo parin tunnin jälkeen!
Minulla on tänään työkaverina tämmöinen ujo tapaus :) Mauri päätti viime lauantaina, että riehuminen vieraiden aikana loppu nyt ja paras pysytellä vaan mun jaloissani. Tänään se on saanut oikein urakalla tutustua työpaikan ihmisiin ja koiriin :) Puolivillakoira Aamos, 9 vk, oli vähän uteliaisuutta herättävä tapaus, vanhempi Urpo taas sellainen setä, jota piti haukkua kunnolla - Urpo oli vähän turhan innokas koirapoika Maurin makuun :)
Ikäähän pennuilla on tänään tasan 8 vk, joten oli viimeinen hetki laajentaa tätä sosiaalistamista työkuvioihinkin. Ylihuomenna pakataan Maurin kapsäkki ja suunta on kohti Tamperetta!
Käväisimme lauantaina tokoilemassa, vaikka pentujenkin kanssa on hulinaa, kun vieraita riittää - ja muutakin tekemistä. Meillä on nyt loppukiri kaikenlaisiin ihmisiin ja asioihin tutustumisessa. Mauri pääsi viikonloppuna ihan hihnakävelylle jo Nellin kanssa ja hienosti sujui :)
Tokoillessa oli mukana apukouluttajana taas meille uusi ihminen, mikä on aina kivaa. Aloitettiin hänen kanssa ruutuun lähetyksellä, missä totesin heti, että me luovumme näyttöruudusta ja palaamme aikaisemmin käyttämääni harjoittelutapaan kosketusalustan kanssa. Rynskä oli oikein kierroksilla, mutta kahden kosketusalustakerran jälkeen kouluttaja käski jättää alustan pois ja Rynskä teki ihan yhtä vauhdikkaasti homman ilman pienintäkään epäröintiä tai ongelmaa :D
Tunnistusnoutoa vaikeutettiin niin, että kapuloiden maahan laiton jälkeen piti tehdä ensin hyppynouto ja vasta sitten käskystä hakea tunnistuskapula. Muuten hyvä, mutta Rynskä tiputtaa etsityn kapulan aina sen vuoksi, että tekee vielä viime hetken tarkistuksen ja haistelee kaikki hylkäämänsä kapulat läpi. Muuten kiva, mutta ei kisoissa ;)
Seuraamiset ja paikallamakuut meni suht' ok. Seuratessa täyskäännöksiin pitää saada lisää vauhtia. Väliaikoina tehtiin takaosan vahvistamiseksi harjoituksia, takaakiertoja ja merkille lähetystä ihan vaan siksi, että ne on Rynskän mielestä hauskoja ja hauskuudenhan tuolla pitäisi pääasia olla!
Tänään olikin juuri sopivasti aikaa pentujen pesuun ja trimmaukseen. Kuvatkin ehdittiin pojista saada päivänvalolla - Indiran kuvausvuorolla aurinko oli jo ehtinyt laskea ja kun neiti on kohtuullisen vilkas, oli vaikea saada kuvia onnistumaan :) Hurjan äkkiä on aika mennyt: periaatteessahan nämä voisi nyt jo luovuttaa pois, mutta ihan hyvä on pitää vielä hetki vanhenemassa. Ei ole Nellikään vielä kokonaan lopettanut imettämistä, vaikka näyttää aika hurjalta, kun nuo kohta parikiloiset säntäävät ruokailemaan.
Ensin Indira, ihana villikkotyttömme:
Sitten Mauri, eli entinen Indy ;). Tuleva tamperelaispoikamme on kolmikon suurikokoisin:
Ja lopuksi vielä toistaiseksi koditon Intus, joka vielä viikko sitten oli lähes rauhalliseksi luonnehdittu, mutta kummasti sekin saa virtaa kasvaessaan:
.jpg)
