Reissumuijat

Saatiin tervetullutta vaihtelua arkeen, kun lähdettiin likkojen kanssa vähän autoilemaan. Sellaset 1200 km kahdessa päivässä :D Helppoa mennä, kun tykkäävät selvästi reissata. Eka päivä olikin kiva, kun ilma oli hyvä ja voitiin leikkiä turistia. Pidettiin sitten taukoja ja käytiin lenkeillä pienten ajorupeamien jälkeen. Kuvista näkee, että järvet ja joet vetää puoleensa :D Eka pysähdyslenkki tehtiin Joutsassa. Siinä vaiheessa alkoi aikainen ylösnousu tuntua niin, että oli pakko saada kahvia - varsinkin kun tuli taukopaikka vastaan niin että saatiin tehtyä lenkki tämmöisissä maisemissa.

 



Matkaa jatkettiin ja pysähdeltiin muuallakin, mutta kuvia ei tullut otettua. Oli vaan hauska, kun isompien taukopaikkojen parkkikset muistutti koirapuistoa. Niin paljon väkeä oli koirat mukana ja lähdössä lenkille ruokailun yhteydessä. Ylivieskassa kierrettiin koko kaupunki iltalenkillä - ei vienyt kohtuuttomasti aikaa... - ja taas löytyi vettä reitin varrelta! Oltiin oikein kunnon turisteja ja näpsin kuvia, vaikka pikkasen alkoi jo ilta hämärtää.

Hotellilla otettiin lähinnä löysäillen ne muutamat tunnit, mitä siellä ehdittiin olla.

Paluumatka tehtiin lähes koko ajan voimakkaassa sateessa. Ei siis juurikaan kuvia, paitsi auton sisältä. Ruuti nätisti takaosassa, jossa Ryynikin menomatkalla oli. Takaisin tullessa se kuitenkin päätti tulla pitämään mulle seuraa ;) Onneksi oli turvavaljaat mukana. Huono sää sai meidät niin vetämättömiksi, että pysähdeltiin vaikka missä tienvarsipaikoilla ottamassa porukalla nokoset, että jaksettiin kotiin asti. Huvinsa kullakin :D

Silkkaa höpinää

Koiramaailman ulkopuoliset kiireet painaa taas... Lenkille ehditään ja kylppärissä puuhastellaan, mutta Rynskän kisat ja niihin kouluttamisetkin on jääneet taka-alalle. Gretan kanssa ehdittiin kuitenkin mätsäriin ja saatiin Vili mukaan kannustamaan. Gretu poseersi kuin patsas, mutta ViliPertti ehti kyllä vähän vilkaista muitakin narttuja kuvaushetken aikana...

Uroksen kanssa kahden viikon pesuväli näyttää olevan maksimi, ainakin Vilpertin harjoittamalla akrobatialla, koska hajuhaitat on siinä vaiheessa jo sellaiset, että koiran löytää jopa ihmisen heikolla hajuaistilla. Hyvä ettei silmät kirvele. Siispä Vilppo pääsi kylpyyn ja tuli taas hetkeksi siistiksi. Kahden viikon aikana sillä kasvaa karvakin jo niin paljon, että roskiin menee saman verran kuin muilla kuukaudessa.

Metsässä on ollut mukava laiduntaa. Salaattipöytä on taas katettuna ja kevään ekat ruohot maistuvat lenkkieväänä. Valitettavasti punkkejakin on reippaasti ja kun Rynskän tyyli on nuohota puskia hitaasti ja tarkasti, on tullut tavaksi tarkistaa sen kuono ja kaula heti kun matka jatkuu. Tänäänkin sain sitten tönäistä sormella vauhtia yhteen silmäkulmassa taapertavaan yksilöön. Mutta punkeista huolimatta: onhan tämä ihanaa, kun voi ulkoilla ilman pakkasta tai kuraa!

Ja kappas: Ruuti ei tullut mukaan yhteenkään kuvaan. Kummallista. Kyllä se mukana roikkui :) Juoksua odotellaan kovasti...