Perussarjalla ensimmäisellä toistolla hurja vauhti ja etupainoisuus -> hyppäsi yhdellä loikalla kaksi viimeistä hyppyä. Toisella toistolla pikku-ukko keskittyi hommiin paremmin ja kolmannella huomasi, miten aivot jo raksuttivat. Kepeillä teimme keppien "vaikeaa" puolta. Sen hahmotus 90-asteen tai pienemmistä kulmista on aluksi haasteellista, Vilikin meni lankaan kun keppikulma oli hieman alle 90. Aloittelevaa koirakkoa häiritsee, kun koira luulee että keppiväli on ikäänkuin avokulma, josta koira kääntyy takaisin päin "väärään" suuntaan eli vasemmalle.
Renkaalla toistot menivät sivusta kutsumalla oikein hyvin, kunnes Vili arvioi renkaan korkeuden väärin ja takajalat osuivat siihen. Yhyy. Muutama toisto jouduttiin ottamaan, ennen kuin Vili halusi hypätä rengasta innolla. Tämän jälkeen siirryimme viimeksi hyvin menneille kontaktiesteille, mutta ilmeisesti renkaan kolahdus ja matalammalle laitetut länget alkoivat ahdistaa ja Vili kieltäytyi tehtävästä totaalisesti. Ei halunnut juosta namilaatalle, seisoi vaan puomin ylösmenolla paikallaan ahdistuneen oloisena. Siirryin parin yrityksen jälkeen nollaamaan tilannetta A:lle, mutta sielläkin Vili oli aivan sijaistoiminnolla ja lukittuneena, edes namit eivät maistuneet. Otin pallon ja naksuttelin tasaisella maalla länkien alta juoksusta, jolloin Vili heti vapautui ja normalisoitui. Jännä juttu. Taitaa Vili-mies olla aika pehmeä.
Lopuksi teimme keppejä ja sain lisättyä loppuun toisen keppiparin, jota Vili lähti todella hyvin hakemaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat erittäin tervetulleita :)